torstai 4. marraskuuta 2010

Ylösnousemus, osa 3, Teloitus

Tunneli pimeä ja loputon, jo tuntuu kuumuus rovion
Kantapäät raahaamisesta verillä, odottaa helpotus perillä

Et herjaas katua sa halua, annat sen mielestäs läpi valua
Vaan tuomio ilman oikeutusta, aiheuttaa yhä pahennusta

Aukeaa luola valtava, kohta on sinun kuoltava
Velloo liekkimeri pauhaava, virtaa kuohuva laava

Polttaa jo lämpö kehoa, ei hikikään enää tehoa
Köysiin kiinni jalat kädet, öljyä täyteen kaikki lävet

Lähestyy leiskuva horna, kärventyy vasen korva
Jo nousee haju hiiltyneen nahan, rätisee sisälmykset mahan

Riuhdot paniikissa itseäsi silti, repeytyy vain ranne kokonaan irti
Kiehuu kaikki neste ulos, roihuaa reidet aivokudos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti